Yritykset ja talous

Vaikka Klinikka 1 on nimenomaan lääkäriasema, haluamme tukea asiakkaitamme hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos yrittäjä on uneton ja stressaantunut, on joskus tärkeää katsoa myös yrityksen asioita. Ehkä ongelma ja ratkaisut uniongelmiin löytyvät sieltä.

Klinikka 1 ei anna suoranaista talousneuvontaa, sillä siihen meillä ei ole osaamista ja toisaalta talousneuvojen antaminen olisi laitonta finanssivalvonnan ja mahdollisen markkinoihin vaikuttamisen näkökulmasta. Toisaalta mietin aina kuinka voisimme suojella ja hoitaa potilaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olen pyrkinyt antamaan tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun työterveyshuoltomme yrittäjille kaikista mieltä painavista asioista.

Yleisesti ottaen työ ja talousasiat eivät saisi koskaan täyttää koko päätä. Jokaisella on yksilöllinen stressinsieto ja voimavarat. Kun niitä testataan liikaa, niin suoritus alkaa radikaalisti heiketä kaikilla elämän osa-alueilla. Täten pitäisi aina tehdä tehdä työtä niin, että Sinun olisi mahdollista tehdä vielä vähän enemmän, mutta älä tee. Mene mieluummin kotiin puolisosi ja lastesi luo, anna aikaa
perheelle tai harrastuksillesi. Tämä on helppo sanoa, vaikeampi toteuttaa. Kuitenkin kovan stressin alla suoritukset oikeasti huononevat, luovuus katoaa ja tulee tehtyä tyhmiä päätöksiä. Yritys ei aina menesty sillä, että vain lapioidaan kovempaa. Yrittämiseen liittyy aina riskejä. Siksi riskien hallinta on tärkeää niin töissä kuin kotonakin. Kaikilla tulisi olla sen verran säästöjä, ettei koskaan joutuisi kalliiden pikavippien varaan. Joskus on pakko kiristää vyötä sen verran, että tämä välttämätön kassa syntyy. Lomautukset, lainojen maksuaikataulut ja muut järjestelyt ovat nykyisin arkipäivää. Kannattaa selvittää mitä tukea Busines Finland, Finvera, Ely-keskus ja valtionkonttori voivat tarjota yrityksellesi.

Yleiskommentti

Koronatilanne on yhä huono monissa maissa. Euroopassa ja muualla missä rokotekattavuus on hyvä tauti ei enää uhkaa yhteiskunnan toimintaa. Rokotteiden antama suoja kestää tehokkaana ehkä vain kuukausia tai vuoden, kuten influenssarokotteidenkin kohdalla varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä, mistä syystä uusia rokotuskierroksia on varmasti luvassa kaikille.

Koronavirukseen hyvin tehoavia lääkkeitä ei ole vielä löydetty. Se mitä voisimme tehdä vielä nopeammin, olisi testausmahdollisuuksien parantaminen edelleen, esimerkiksi sallimalla niin sanotut pikatestit ainakin lääkärien käyttöön terveydenhoidon yksiköissä ilman raskasta ja kallista lupaprosessia. Nyt testejä saa myydä marketeissa, mutta esimerkikisi meidän klinikkamme ei saa tehdä itse mitään mikrobiologista diagnostiikkaa.

Koronan osalta elämä tulee todennäköisesti palautumaan lähes ennalleen vuoden 2022 aikana. Nyt olemme kuitenkin saaneet uuden huolenaiheen: sodan Ukrainassa.

Pörssikommentti (11.3.2022):

Kaikki ovat varmasti huomanneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja sen taloudelliset vaikutukset, tähän asti.

Vuoden (2020) keväästä jatkunut nousu pörssissä on käytännössä menetetty. Etunenässä laskua ovat johtaneet suoraan Venäjän liiketoimista riippuvaiset yhtiöt, minkä lisäksi erityisesti Suomen, Euroopan ja kehittyvien talouksien pörssikurssit ovat laskeneet kansainvälisten sijoittajien vältellessä riskinottoa. Venäjän pörssi on ollut tätä kirjoitettaessa jo yli viikon suljettuna.

Pörssinousun taustalla oli keskuspankkielvytys, sekä lopulta epidemian laantuminen. Jo ennen sodan alkua oli inflaatio ennätyskorkeissa lukemissa vuosikausiin, eli koko Euroajan korkeinta. Nyt energian ja tiettyjen raaka-aineiden hinta uhkaa nostaa inflaatiota edelleen. Mille tasolle inflaatio nousee riippuu kuitenkin monista tekijöistä, enkä ryhdy sitä arvailemaan.

Taloustieteilijöille korona-aika oli kuin koelaboratorio. Erityisesti massivisen elvytyksen, talouskasvun ja matalien korkojen yhdistelmän toimivuus ilman merkittävää muutosta inflaatiossa on ollut suuri
ihmetyksen aihe. Toisaalta voisi ehkä heti todeta että ilman näitä toimia olisi ehkä nähty vakava deflatorinen kierre ja talouksien romahtaminen, eikä ehkä vielä edes ymmärretä kuinka suurelta
talouskatastrofista vältyttiin.

Velan ja sijoitusten suhdekin on siitä merkillinen että ne ovat aina tasapainossa. Kun joku ottaa velkaa, niin toinen sijoittaa. Siksi velan määrälle tuskin voidaan asettaa ylärajaa, jos vain velkaa pystytään hoitamaan. Velan hoitokyvyn loppuminen esimerkiksi kehitysmaiden sekä kaikkien niiden osalta, joille velka on syömävelkaa, saattaa olla seuraavan talouskriisin syy. Ongelmat esimerkiksi eri Etelä-Euroopan maissa johtanevat edelleen erilaisiin tukitoimiin, eikä pankkikriisi ole juuri nyt ovelle kolkuttamassa.

Keskuspankkien toimet, pakotteet ja inflaatiokehitys on nyt kuitenkin toissijaisia siihen kuinka sota Ukrainassa ja suhde Venäjään yleisesti kehittyy. Tämän ennakoiminen on aika mahdotonta, mutta toivon tietysti parasta, jolloin rauhan ja luottamuksen ilmapiirissä myös talous ja ihmiset voisivat taas paremmin.

Suomeksi: tällä hetkellä on lähes mahdotonta laskea ja arvioida talouden kehityssuuntia ja tehdä niihin perustuvia sijoituspäätöksiä.

Jos katsotaan asioita hyvin laajasta perspektiivistä ja aikajänteellä, voi verrata maailmantapahtumia eri kriisien yhteydesssä, ja millainen talousvaikutus niillä on ollut. Toisen maailmansodan aikana pörssikurssit nousivat Yhdysvalloissa 50%. Käytännössä kaikkien viimeisten 100 vuoden aikana käytyjen sotien kuluessa taloudellinen toiminta ja pörssikurssit ovat lopulta vain nousseet.

Tämän ajattelun seurauksena en ole itse hötkyillyt suuntaan tai toiseen, vaikka jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt suojautua paremmin. Vielä vuodenvaihteessa uskoin, että vuodesta 2022 tulee ihan kelpo vuosi ihmiskunnalle.Yhdessä asiassa olin kuitenkin oikeassa, totesin nimittäin että:

"Taloudessa tulee aina uusia käänteitä, pian mietitään ihan muita asioita kuin koronaa."

Nyt kun sota on jo romauttanut kurssit tietylle tasolle, voi miettiä paheneeko tilanne vielä tästä, mikä on täysin mahdollista, vai korjaantuuko se. Jos uskoo jälkimmäiseen saattaa olla järkevää pysyä vain rauhallisesti kyydissä. Jos haluaa suojautua, sekin kannattaa tehdä viisaasti, muuten voi päätyä ojasta allikkoon. Osakesijoittajana omistat osan yritystä. Jos yrityksen kannattavuus, kasvunäkymät ja varallisuus ovat tukevalla pohjalla, voi nykytilanteessa mielestäni hyvin olla itselleen kohtuullisella riskillä mukana sijoitustoiminnassa.

Yleensä kuulun varovaisiin (arvo)sijoittajiin, sellaisiin jotka eivät epävarmana aikana laita kaikkia rahojaan pörssiin ja jotka haluavat edes jollain tasolla arvioida sijoitusten kannattavuutta. Varovaista sijoittajaa menetetyt mahdollisuudet saattavat harmittaa, mutta menetetyt rahat harmittavat vielä enemmän. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ajallisen hajautuksen noudattaminen, esim. kuukausisäästämisen avulla, on varma keino saavuttaa hyvä tuottojen ja riskien suhde sijoituksilleen. Hajauttaminen on ainoa ilmainen lounas sijoittajalle, jos ei lasketa mukaan pitkäjänteisyyttä. Kovalla mietyskelyllä tai hyvällä tuurilla voi yrittää pärjätä paremmin kuin markkinat keskimäärin, yleensä se on suhteellisen vaikeaa.

Erään sanonnan mukaan markkinat ovat aina oikeassa, koska nehän hinnat määrittävät. Toisen sanonnan mukaan markkinat ovat aina väärässä, koska huomenna ne ovat kuitenkin eri tasolla kuin tänään.

Itse en sijoita kryptovaluuttoihin, niiden arvonmuodostus muistuttaa liikaa pyramidihuijausta. Kryptovaluuttoja ei ole laskenut liikkeelle mikään valtio eikä niihin kohdistu normaalia pankkisäätelyä tai talletussuojaa. Normaalisti rahan arvoon vaikuttaa liikkeelle laskeneen valtion talous, kauppatase, inflaatio ja kyky vastata veloistaan, kryptovaluutoissa ei ole tälläistä arvonmäärityksen mekanismia. Kryptovaluuttoja käytetään myös rikolliseen toimintaan ja rahanpesuun, sillä niitä ei valvota samalla tavalla kuin perinteisen rahan liikkeitä.

Jos olet yrittäjä, tai muuten elämäntilanteesta johtuen haluat keskustella jonkun luotettavan
henkilön kanssa, on Klinikka 1 henkilökunta käytettävissä. Pienenä perheyrityksenä huolehdimme itse myös taloudenhoidosta, ja myös sitä kautta meille on kertynyt omakohtaista näkemystä
pienyrityksen johtamisesta.

Lopuksi, minusta mikään taloudellinen asia tai valtioiden rajojen siirto ei oikeuta sotia eikä sitä kärsimystä mikä niistä aiheutuu. Siksi minulle on aivan samantekevää mitä taloudessa tapahtuu, jos vain voisimme lopettaa älyttömät sodat. Tämä koskee paitsi Ukrainaa niin myös muitakin sotia, kuten Syyriaa tai Afganistania. Suurvallat saisivat yhdessä päättää niin että sodille tehdään tällä planeetalla loppu ja asiat ratkaistaisiin aina rauhanomaisesti, vaikka YK:n avustamissa neuvotteluissa.

Esa TahvanainenYritysten neuvonta, talous- ja tilastotiede, todennäköisyyslaskenta,
henkilöstöhallinto ja liikkeenjohtaminen.