Yritykset ja talous

Vaikka Klinikka 1 on nimenomaan lääkäriasema, haluamme tukea asiakkaitamme hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos yrittäjä on uneton ja stressaantunut, on joskus tärkeää katsoa myös yrityksen asioita. Ehkä ongelma ja ratkaisut uniongelmiin löytyvät sieltä.

Yleisesti ottaen työ ja talousasiat eivät saisi koskaan täyttää koko päätä. Jokaisella on yksilöllinen stressinsieto ja voimavarat. Kun niitä testataan liikaa, niin suoritus alkaa radikaalisti heiketä kaikilla elämän osa-alueilla. Täten pitäisi aina tehdä tehdä työtä niin, että Sinun olisi mahdollista tehdä vielä vähän enemmän, mutta älä tee. Mene mieluummin kotiin puolisosi ja lastesi luo, anna aikaa
perheelle tai harrastuksillesi. Tämä on helppo sanoa, vaikeampi toteuttaa. Kuitenkin kovan stressin alla suoritukset oikeasti huononevat, luovuus katoaa ja tulee tehtyä tyhmiä päätöksiä. Yritys ei aina menesty sillä, että vain lapioidaan kovempaa. Yrittämiseen liittyy aina riskejä. Siksi riskien hallinta on tärkeää niin töissä kuin kotonakin. Kaikilla tulisi olla sen verran säästöjä, ettei koskaan joutuisi kalliiden pikavippien varaan. Joskus on pakko kiristää vyötä sen verran, että tämä välttämätön kassa syntyy.

Klinikka 1 ei anna virallisesti talousneuvontaa, mutta nyt meillä on käsillä harvinaislaatuinen tilanne, jossa koronavirus on toisaalta aiheuttanut mittavat taloudelliset vahingolliset vaikutukset koko maailman talouteen mutta tukitoimet ovat nostaneet mm. pörssikurssit lähelle kaikkien aikojen huippujaan.

Me Klinikka 1:llä keskitymme seuraamaan tautitilannetta ja kuinka voisimme suojella ja hoitaa potilaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olen pyrkinyt antamaan tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun työterveyshuoltomme yrittäjille. Lomautukset, lainojen maksuaikataulut ja muut järjestelyt ovat nyt arkipäivää. Kannattaa selvittää mitä tukea Busines Finland, Finvera, Ely-keskus ja valtionkonttori voivat tarjota yrityksellesi.

Talousasioita seuraaville annan vinkkinä katsoa asioita hyvin laajasta perspektiivistä ja aikajänteestä, verrata maailmantapahtumia eri kriisien yhteydesssä, esim. 2009 finanssikriisiä, ja millainen talousvaikutus niillä on ollut.

Yleiskommentti:

Olemme saaneet riesaksemme jo neljännen aallon koronaa. Maailmassa koronatilanne on kokonaisuudessaan huono ja monessa maassa menossa taas pahempaan päin. Toisaalta osassa kehittyneitä maita rokotuskattavuus haavoittuvimmissa ihmisryhmissä on jo kohtuulisen hyvä.

Toistaiseksi rokotukset ovat antaneet hyvää suojaa myös uusia variantteja kohtaan. Tämä tuskin jatkuu ikuisesti, mutta toisaalta rokotteita pystytään muokkaamaan ja muutenkin taistelussa virusta vastaan on jo opittu paljon. Kunhan nyt kaikki edelleen toimisivat järkevästi ja mm. ottaisivat rokotteet. Rokotteiden antama suoja kestää tehokkaana ehkä vain kuukausia tai vuoden, kuten influenssarokotteidenkin kohdalla varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä, mistä syystä uusia rokotuskierroksia on varmasti luvassa kaikille.

Koronavirukseen hyvin tehoavia lääkkeitä ei ole vielä löydetty.

Se mitä voisimme tehdä vielä nopeammin, olisi testausmahdollisuuksien parantaminen edelleen, esimerkiksi sallimalla niin sanotut pikatestit ainakin lääkärien käyttöön terveydenhoidon yksiköissä. Nyt testejä saa myydä marketeissa, mutta esimerkikisi meidän klinikkamme ei saa tehdä itse mitään mikrobiologista diagnostiikkaa.

Suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdistuivat matkailuun, tapahtumiin, kulttuuriin, yleisötilaisuuksiin ja näihin sidoksissa oleviin, kuten takseihin. Näitä toimialoja koskevia rajoituksia puretaan tällä hetkellä. Ehkä terveysperusteisesti osin liiankin nopeasti, mutta tällä hetkellä talouden avaaminen tuntuu olevan tärkeämpää.

Joka tapauksessa meillä on valoa tunnelin päässä, elämä tulee palautumaan lähes ennalleen vuoden 2021 ja 2022 aikana.

Pörssikommentti (1.9. 2021):

Viime vuoden (2020) keväällä jatkunut nousuputki pörssissä yllätti minut. Liika varovaisuus nousun alkuvaiheessa oli selkeä virhe omassa sijoitustoiminnassani.

Pörssinousun taustalla on ollut keskuspankkielvytys, sekä lopulta epidemian laantuminen monella taloudellisesti merkittävällä alueella, talouksien avaaminen ja uutiset rokotusten edistymisestä.

Ovatko osakkeet jo nousseet liiankin paljon talousnäkymiin nähden? Markkinoiden mielestä eivät ole. Erään sanonnan mukaan markkinat ovat aina oikeassa, koska nehän hinnat määrittävät. Toisen sanonnan mukaan markkinat ovat aina väärässä, koska huomenna ne ovat kuitenkin eri tasolla kuin tänään. Minusta on ollut hyvin positiivista se etteivät markkinat tällä kertaa ole säntäilleet kokonaisuutena hullun lailla vaan markkinoille on tullut toimialakohtaista ja yrityskohtaista rotaatiota. Esimerkiksi alkuun vetovastuun ottaneet ns. FAANG osakkeet (Facebook, Google, Amazon, Apple, Netlfix) ottivat vuoden vaihteessa takapakkia ja normaalisti sykliset teollisuusosakkeet ja ns. Blue Chip osakkeet kehittyivät niitä paremmin.

Sijoitin itse rahoja pörssiosakkeisiin 2020 syksyllä kun talouden ennustettavuus parantui. Monet talouden epävarmuustekijät poistuvat samoihin aikoihin: Brexit, USA:n presidentinvaalit, koronan hallintaan saaminen ja rokotusten alkaminen. FED:n ja EKP:n linjaukset ovat olleet korostetun ennustettavia. Olemme myös saaneet luettavaksi pörssiyhtiöiden tulokset koronan ajalta ja monet yhtiöt ovat taas alkaneet päivittämään omia talousennusteitaan. Eli suomeksi: nyt voi taas laskea ja arvioida talouden kehityssuuntia ja tehdä niihin perustuvia sijoituspäätöksiä.

Taloustieteilijöille korona-aika on ollut mainio koelaboratorio. Erityisesti massivisen elvytyksen, talouskasvun ja matalien korkojen yhdistelmän toimivuus ilman merkittävää muutosta inflaatiossa on ollut suuri ihmetyksen aihe. Toisaalta voisi ehkä heti todeta että ilman näitä toimia olisi ehkä nähty vakava deflatorinen kierre ja talouksien romahtaminen, eikä ehkä vielä edes ymmärretä kuinka suurelta talouskatastrofista vältyttiin. Tuleeko kohta infaatio ja korkojen nousu jää nähtäväksi.

Velan ja sijoitusten suhde on siitä merkillinen että ne ovat aina tasapainossa. Kun joku ottaa velkaa, niin toinen sijoittaa. Siksi velan määrälle tuskin voidaan asettaa ylärajaa, jos vain velkaa pystytään hoitamaan. Velan hoitokyvyn loppuminen esimerkiksi kehitysmaiden sekä kaikkien niiden osalta, joille velka on syömävelkaa, saattaa olla seuraavan talouskriisin syy. Ongelmat esimerkiksi eri Etelä-Euroopan maissa johtanevat edelleen erilaisiin tukitoimiin, eikä pankkikriisi ole juuri nyt ovelle kolkuttamassa.

Itse kuulun varovaisiin (arvo)sijoittajiin, sellaisiin jotka eivät epävarmana aikana laita kaikkia rahojaan pörssiin ja jotka haluavat edes jollain tasolla arvioida sijoitusten kannattavuutta. Varovaista sijoittajaa menetetyt mahdollisuudet saattavat harmittaa, mutta menetetyt rahat harmittavat vielä enemmän. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ajallisen hajautuksen noudattaminen, esim. kuukausisäästämisen avulla, on varma keino saavuttaa hyvä tuottojen ja riskien suhde sijoituksilleen. Hajauttaminen on ainoa ilmainen lounas sijoittajalle, jos ei lasketa mukaan pitkäjänteisyyttä. Kovalla mietyskelyllä tai hyvällä tuurilla voi yrittää pärjätä paremmin kuin markkinat keskimäärin, yleensä se on suhteellisen vaikeaa.

Taloudessa tulee aina uusia käänteitä, pian mietitään ihan muita asioita kuin koronaa. Itse olen siirtänyt sijoitukset osakkeiden ylipainoon, kuten ne yleensä minulla ovat. Osakevalinnoista ehkä näin julkisesti riittää, että ne pohjautuvat arvosijoittamiseen. Ostamalla osakkeita ostat aina osan yritystä. Jos yrityksen kannattavuus, kasvunäkymät ja varallisuus ovat tukevalla pohjalla, voi nykytilanteessa mielestäni hyvin olla itselleen kohtuullisella riskillä mukana sijoitustoiminnassa.

Tällä hetkellä (1.9.) vaikuttaa siltä että kovin nousu pörssissä osoittaa asettumisen merkkejä. Fed lupasi juuri pitää korot matalalla mutta vähentävänsä arvopaperien ostoja. Reaktiot olivat maltillisia ja oma odotukseni on että pienin korjausliikkein eri osakkeille ja omaisuusluokille haetaan oikeita riski/tuotto odotuksia. Eli "business as usual" tilanteessa jatketaan. Koronan painoarvo taloudelle vähenee kaiken aikaa.

Lainamarkkinat noudattavat samoja yllämainittuja lainalaisuuksia.

Itse en sijoita kryptovaluuttoihin, niiden arvonmuodostus muistuttaa liikaa pyramidihuijausta. Kryptovaluuttoja ei ole laskenut liikkeelle mikään valtio eikä niihin kohdistu normaalia pankkisäätelyä tai talletussuojaa. Normaalisti rahan arvoon vaikuttaa liikkeelle laskeneen valtion talous, kauppatase, inflaatio ja kyky vastata veloistaan, kryptovaluutoissa ei ole tälläistä arvonmäärityksen mekanismia. Kryptovaluuttoja käytetään myös rikolliseen toimintaan ja rahanpesuun, sillä niitä ei valvota samalla tavalla kuin perinteisen rahan liikkeitä.

Jos olet yrittäjä, tai muuten elämäntilanteesta johtuen haluat keskustella jonkun luotettavan
henkilön kanssa, on Klinikka 1 henkilökunta käytettävissä. Pienenä perheyrityksenä huolehdimme itse myös taloudenhoidosta, ja myös sitä kautta meille on kertynyt omakohtaista näkemystä
pienyrityksen johtamisesta.


Esa TahvanainenYritysten neuvonta, talous- ja tilastotiede, todennäköisyyslaskenta,
henkilöstöhallinto ja liikkeenjohtaminen.