Yritykset ja talous
Vaikka Klinikka 1 on nimenomaan lääkäriasema, haluamme tukea asiakkaitamme hyvin kokonaisvaltaisesti. Jos yrittäjä on uneton ja stressaantunut, on joskus tärkeää katsoa myös yrityksen asioita. Ehkä ongelma ja ratkaisut uniongelmiin löytyvät sieltä.
Klinikka 1 ei anna suoranaista talousneuvontaa, sillä siihen meillä ei ole osaamista ja toisaalta talousneuvojen antaminen olisi laitonta finanssivalvonnan ja mahdollisen markkinoihin vaikuttamisen näkökulmasta. Toisaalta mietin aina kuinka voisimme suojella ja hoitaa potilaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olen pyrkinyt antamaan tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun työterveyshuoltomme yrittäjille kaikista mieltä painavista asioista.
Yleisesti ottaen työ ja talousasiat eivät saisi koskaan täyttää koko päätä. Jokaisella on yksilöllinen stressinsieto ja voimavarat. Kun niitä testataan liikaa, niin suoritus alkaa radikaalisti heiketä kaikilla elämän osa-alueilla. Täten pitäisi aina tehdä tehdä työtä niin, että Sinun olisi mahdollista tehdä vielä vähän enemmän, mutta älä tee. Mene mieluummin kotiin puolisosi ja lastesi luo, anna aikaa
perheelle tai harrastuksillesi. Tämä on helppo sanoa, vaikeampi toteuttaa. Kuitenkin kovan stressin alla suoritukset oikeasti huononevat, luovuus katoaa ja tulee tehtyä tyhmiä päätöksiä. Yritys ei aina menesty sillä, että vain lapioidaan kovempaa.
Yrittämiseen liittyy aina riskejä. Siksi riskien hallinta on tärkeää niin töissä kuin kotonakin. Kaikilla tulisi olla sen verran säästöjä, ettei koskaan joutuisi kalliiden pikavippien varaan. Joskus on pakko kiristää vyötä sen verran, että tämä välttämätön kassa syntyy. Lomautukset, lainojen maksuaikataulut ja muut järjestelyt ovat nykyisin arkipäivää. Kannattaa selvittää mitä tukea Busines Finland, Finvera, Ely-keskus ja
valtionkonttori voivat tarjota yrityksellesi.
Yleiskommentti
Koronavirus aiheuttaa edelleen sairastumisia ja kuolemantapauksia, mutta se ei enää ole yleisvaarallinen tartuntatauti. Talouden osalta on palattu lähes arkeen sen suhteen.
Sen sijaan sota Ukrainassa pääsi yllättämään ainakin minut. Ensinnäkään en uskonut että jotain näin kamalaa tulee tapahtumaan, enkä voinut ymmärtää sodan ja pakotteiden taloudellisia seurauksia.
Nyt kun tilanne on jatkunut suhteellisen stabiilina jo pitkään, sodan vaikutukset näkyvät lähinnä kohonneena inflaationa ja valtioiden lisääntyneinä puolustustarvikekuluina. Lisäksi kauppasuhteet mm. Kiinaan ovat koetuksella.
Ennustaminen on vaikeaa. Ainoa varma asia lienee, ettei tämä jää tähän, vaan kaikenlaista tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.
On hyvä pitää mielessä myös positiivisen kehityksen mahdollisuus, mutta suurin positiivinen harppaus tapahtunee vasta kun sota loppuu. Loppuuko se niin, että Venäjä tulee järkiinsä ja vetäytyy Ukrainasta, vai niin että Venäjä ajautuu jonkinasteiseen sekasortoon? Normaalia kanssakäymistä ei kuitenkaan Venäjän kanssa ole näköpiirissä ennenkuin valta vaihtuu ja Venäjä myöntyy sotakorvauksiin Ukrainalle.
Pörssikommentti (20.5.2023):
Vuoden (2020) keväästä jatkunut nousu pörssissä on käytännössä menetetty Suomessa. Etunenässä laskua ovat johtaneet suoraan Venäjän liiketoimista riippuvaiset yhtiöt, minkä lisäksi erityisesti Suomen, Euroopan ja kehittyvien talouksien pörssikurssit ovat laskeneet kansainvälisten sijoittajien vältellessä riskinottoa. Venäjän pörssiin sijoittaneet ovat menettäneet rahansa.
Pörssinousun taustalla oli keskuspankkielvytys, sekä lopulta epidemian laantuminen. Jo ennen sodan alkua oli inflaatio ennätyskorkeissa lukemissa vuosikausiin, eli koko Euroajan korkeinta. Energian ja tiettyjen raaka-aineiden hinta nosti inflaatiota edelleen. Tilanne energian osalta on parantunut, kuten sähkölaskuista voi päätellä, ja vähitellen sen pitäisi vaikuttaa myös energiasta ja kuljetuskustannuksista riippuvien tuotteiden hintoihin. Tähän perustuen uskon inflaation ja sitä myötä korkojen laskuun.Taloustieteilijöille korona-aika oli kuin koelaboratorio. Erityisesti massivisen elvytyksen, talouskasvun ja matalien korkojen yhdistelmän toimivuus ilman merkittävää muutosta inflaatiossa oli suuri
ihmetyksen aihe. Toisaalta voisi ehkä heti todeta että ilman näitä toimia olisi ehkä nähty vakava deflatorinen kierre ja talouksien romahtaminen, eikä ehkä vielä edes ymmärretä kuinka suurelta
talouskatastrofista koronan yhteydessä vältyttiin.
Keskuspankit ja eri maiden hallitukset ovat toimineet pakotteiden osalta ja muutenkin yllättävän koordinoidusti ja yksimielisinä. Tämä on minusta ollut todella hyvää työtä, mikä alkoi mielestäni pankkikriisin jälkeen. Toisaalta vanhaa sananlaskua lainaten: älykäs selviytyy niistä tilanteista, joihin viisas ei joudu. Tässä hetkessä tuntuu vielä ihmeellisemmältä kuin mitä ihmettelin jo ennen sotaa, kenen mainio ajatus oli rakentaa Euroopan energia huolto venäläisen kaasun varaan? Eikö kaasu ole fossiilista polttoainetta siinä kuin öljykin.
Keskuspankkien toimet, pakotteet ja inflaatiokehitys on nyt kuitenkin toissijaisia siihen kuinka sota Ukrainassa ja suhde Venäjään yleisesti kehittyy. Tämän ennakoiminen on aika mahdotonta, mutta toivon tietysti parasta, jolloin rauhan ja luottamuksen ilmapiirissä myös talous ja ihmiset voisivat taas paremmin.
Jos katsotaan asioita hyvin laajasta perspektiivistä ja aikajänteellä, voi verrata maailmantapahtumia eri kriisien yhteydesssä, ja millainen talousvaikutus niillä on ollut. Toisen maailmansodan aikana pörssikurssit nousivat Yhdysvalloissa 50%. Käytännössä kaikkien viimeisten 100 vuoden aikana käytyjen sotien kuluessa taloudellinen toiminta ja pörssikurssit ovat lopulta vain nousseet.
Nyt kun sota on jo romauttanut kurssit tietylle tasolle, voi miettiä paheneeko tilanne vielä tästä, mikä on täysin mahdollista, vai korjaantuuko se. Jos uskoo jälkimmäiseen saattaa olla järkevää pysyä vain rauhallisesti kyydissä. Jos haluaa suojautua, sekin kannattaa tehdä viisaasti, muuten voi päätyä ojasta allikkoon. Osakesijoittajana omistat osan yritystä. Jos yrityksen kannattavuus, kasvunäkymät ja varallisuus ovat tukevalla pohjalla, voi nykytilanteessa mielestäni hyvin olla itselleen kohtuullisella riskillä mukana sijoitustoiminnassa.
Yleensä kuulun varovaisiin (arvo)sijoittajiin, sellaisiin jotka eivät epävarmana aikana laita kaikkia rahojaan pörssiin ja jotka haluavat edes jollain tasolla arvioida sijoitusten kannattavuutta. Varovaista sijoittajaa menetetyt mahdollisuudet saattavat harmittaa, mutta menetetyt rahat harmittavat vielä enemmän. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ajallisen hajautuksen noudattaminen, esim. kuukausisäästämisen avulla, on varma keino saavuttaa hyvä tuottojen ja riskien suhde sijoituksilleen. Hajauttaminen on ainoa ilmainen lounas sijoittajalle, jos ei lasketa mukaan pitkäjänteisyyttä. Kovalla mietyskelyllä tai hyvällä tuurilla voi yrittää pärjätä paremmin kuin markkinat keskimäärin, yleensä se on suhteellisen vaikeaa.
Erään sanonnan mukaan markkinat ovat aina oikeassa, koska nehän hinnat määrittävät. Toisen sanonnan mukaan markkinat ovat aina väärässä, koska huomenna ne ovat kuitenkin eri tasolla kuin tänään.
Itse en sijoita kryptovaluuttoihin, niiden arvonmuodostus muistuttaa liikaa pyramidihuijausta. Kryptovaluuttoja ei ole laskenut liikkeelle mikään valtio eikä niihin kohdistu normaalia pankkisäätelyä tai talletussuojaa. Normaalisti rahan arvoon vaikuttaa liikkeelle laskeneen valtion talous, kauppatase, inflaatio ja kyky vastata veloistaan, kryptovaluutoissa ei ole tälläistä arvonmäärityksen mekanismia. Kryptovaluuttoja käytetään myös rikolliseen toimintaan ja rahanpesuun, sillä niitä ei valvota samalla tavalla kuin perinteisen rahan liikkeitä.
Jos olet yrittäjä, tai muuten elämäntilanteesta johtuen haluat keskustella jonkun luotettavan
henkilön kanssa, on Klinikka 1 henkilökunta käytettävissä. Pienenä perheyrityksenä huolehdimme itse myös taloudenhoidosta, ja myös sitä kautta meille on kertynyt omakohtaista näkemystä
pienyrityksen johtamisesta.
Lopuksi, minusta mikään taloudellinen asia tai valtioiden rajojen siirto ei oikeuta sotia eikä sitä kärsimystä mikä niistä aiheutuu. Siksi minulle on aivan samantekevää mitä taloudessa tapahtuu, jos vain voisimme lopettaa älyttömät sodat. Tämä koskee paitsi Ukrainaa niin myös muitakin sotia, kuten Syyriaa tai Afganistania. Suurvallat saisivat yhdessä päättää niin että sodille tehdään tällä planeetalla loppu ja asiat ratkaistaisiin aina rauhanomaisesti, vaikka YK:n avustamissa neuvotteluissa.
henkilöstöhallinto ja liikkeenjohtaminen.