Klinikka 1:n ultraäänipalvelut ovat Suomen huipputasoa.

Ultraäänitutkimuksista vastaa radiologimme Eero Puntila.

Uusin laitteemme GE S8 mahdollistaa tarkat diagnostiset tutkimukset ja toimenpiteet.

Eero Puntila tekee esimerkiksi sleroterapiaa (esim. kroonisesti tulehtunut akillesjänne, kystat yms.), ottaa näytteitä ja voi antaa kortisonihoidot ultraääniohjauksessa.

Klinikka 1:n hintataso on erittäin edullinen. Yksityislääkärin lähetteellä potilaan maksama hinta Myllypuron asemalla 125 euroa, paitsi rintojen UÄ 70 euroa. Ennen Kela-korvausta ultraäänitutkimuksen hinta on 88-149 euroa. Kortisonin lisähinta 20 euroa. Skleroterapian ja ultraääniohjatun näytteenoton hinta määräytyy tutkittavan tai hoidettavan kohteen mukaan.

Kuvantamistutkimuksena ultraääni on erinomainen valinta monessa tilanteessa. Sen etuja ovat turvallisuus (ei säderasitusta) ja verrattuna esimerkiksi magneettitutkimukseen ultraääni on nopea ja helppo tutkimus potilaalle.

Ultraäänen etuna on myös liikkuvan kudoksen, kuten lihasten, jänteiden, sydämen, sikiön ja verenkierron tutkimusmahdollisuudet.
Ultraäänen erottelukyky ja toisaalta mahdollinen kuvaussyvyys riippuu käytetystä taajuudesta. Pinnallisissa kudoksissa voidaan käyttää korkeaa taajuutta ja erotuskyky on parempi kuin minkään muun kuvantamistutkimuksen. Ultraäänilaitteet ovat kehittyneet ajan myötä. Ultraäänen kliininen käyttö alkoi noin vuonna 1985. Modernin UÄ laitteen suorituskyky perustuu pitkälti tietotekniikkaan. Nykyisin voidaan käyttää mm. useaa taajuutta samanaikaisesti, jolloin ohjelmisto saa rakennettua eri taajuuksien antamasta informaatiosta tarkimman mahdollisen kuvan.

UÄ:n yhteydessä voidaan ottaa näytteitä tai antaa hoitoja esim. kortisonipistoksia tarkasti oikeaan paikkaan. Ultraänen etuna, tai joskus myös haittana, on sen riippuvuus tutkimuksen tekijän ammattitaidosta. Ultraäänikuvaa voidaan tallentaa, mutta pääsääntöisesti kuvan tulkinta tapahtuu tutkimushetkellä lääkärin toimesta.

Ultraäänitutkimusta voidaan käyttää mm. seuraavissa tilanteissa.

-Lihasten ja jänteiden vammat

-Verenkierron ongelmat

-Maksan, munuaisten, haiman, kilpirauhasen ja muiden sisäelinten tutkiminen

-Kohdun, munasarjojen ja sikiön tutkimukset

-Sydäntutkimukset

-Epäselvien pattien ja kasvainten tutkimukset

-Luunmurtumat esim. kylkiluissa

-Poskiontelotulehdusten diagnostiikka

Rintojen UÄ täydentää mammografiaa, tai voidaan tietyissä tilanteissa tehdä
ainoana tutkimuksena, esim. jos ei haluta säderasitusta tai tutkitaan jotain tiettyä pattia tai kyhmyä.

Ultraääni (kuten myös magneettitutkimus) erottelee hyvin pehmeitä kudoksia niiden tiheyden perusteella ja auttaa siten löytämään esimerkiksi normaalia rintarauhasta kiinteämmän kasvaimen tai toisaalta nestemäiset kystat ja paiseet. Myllypuron UÄ-laite on varustettu ohjelmistolla, joka antaa hieman lisää tietoa kudosten ja kasvainten ominaisuuksista (elastisuudesta) mutta ei korvaa näytteenottoa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Rtg-kuvauksessa ja esim. Synlabin 3D mammografiassa (tomosynteesi) voidaan löytää pieniä kalkkihippuja, joita kertyy joskus jo rintasyövän alkuvaiheessa. UÄ ja rtg-mammografia täydentävät toisiaan. Pelkkää UÄ:ta voi suositella nuorille naisille (<35-vuotiaille) säderasituksen välttämiseksi. Myös niille naisille, joilla on tiivis rauhaskudos, UÄ voi olla hyvä tehdä täydentämään omatoimista rintojen tutkimista niinä vuosina jolloin ei tehdä seulontamammografiaa. Jos tehdään pelkkä mammografia, on 3D tutkimus (tomosynteesi) selkeästi tavallista mammografiaa parempi vaihtoehto.

Mikäli suvussa on rintasyöpää, suositellaan säännöllisen seurannan (vuosittain) aloittamista kaikilla suvun naisilla 5 vuotta nuorempana kuin nuorin suvun sairastunut nainen. Keskimäärin joka 9. nainen Suomessa sairastuu rintasyöpään, mutta varhain todetun rintasyövän hoitotulokset ovat nykyisin erittäin hyvät.


Poskiontelot kuvautuvat varsin hyvin ja helposti ultraäänellä

Poskiontelotulehduksessa ontelo täyttyy nesteellä, minkä ansiosta ontelon pohja tai takaseinä tulee näkyviin. Terve poskiontelo on täynnä ilmaa, jossa ultraääni ei kulje, ja tällöin ontelo näkyy pohjattomana kaivona. Lievempi limakalvoturvotus on sitten jotain tältä väliltä. Ultraääni korvaa varsin hyvin tavallisen rtg kuvan käytännön tilanteissa. Usein tutkimus tehdään kynäanturilla, joka näyttää kaiun viivana. Klinikka 1 teemme tutkimuksen varsinaisella UÄ laitteella, näin tulee tarkempi kuva tilanteesta. Otsaonteloiden tutkiminen on jo vaikeampaa, mm siitä syystä että niiden koko ja muoto vaihtelee ihmisten välillä. Nenän takana on lisäksi laaja seulalokeristo. Siitä ei saa kunnollista käsitystä tavallisella rtg kuvallakaan vaan paras kuvantamistutkimus on kartiokeila rtg.

Ultraääni ei yleensä sovellu aivojen tai selkäytimen tutkimiseen.

Utraäänessä käytettävät äänitaajuudet eivät anna kuvaa luun tai ilman läpi kuvattuna. Aivoja voidaan kuitenkin tutkia sikiöillä tai joskus aukileen kautta. Kuriositeettina selkäydin ja välilevyt voidaan joskus nähdä vatsapuolelta nuorilla ihmisillä, mutta ei missään tapauksessa diagnostisella tarkkuudella. Näiden tutkimiseen käytetään yleensä magneettikuvausta tai kiireellisissä tapauksissa tietokonetomografiaa (lähinnä julkisella puolella).

Kysy lisää tutkimuksista Klinikka 1:ltä.

Esa Tahvanainen ja Esko Harju tekevät rajoitetusti joitakin ultraäänitutkimuksia osana muuta kliinistä tutkimusta, ei lähetteellä.