Uniapnea, toteaminen, tutkimukset ja hoito
Onko sinulla poikkeavaa päiväväsymystä, jonka syyksi epäilet unenaikaista hengitysongelmaa? Kertooko puolisosi sinulla olevan kuorsausta tai hengityskatkoksia? Tämäntyyppisiä ongelmia
on arvioitu olevan vähintään 4 %:lla työikäisistä miehistä ja 2 %:lla naisista. Yleisimmin ongelma liittyy rakenteellisesti ahtaisiin hengitysteihin ja ylipainoon, mutta noin 1/3 uniapnea potilaista on normaalipainoisia ja erilaisia syitä unenaikaiseen hengityshäiriöön on paljon. Uniapnea voi olla vakava terveysriski ja huomioitava ainakin anestesian, raskauden ja ajoterveyden riskiarvioissa.
Asian perinpohjainen tutkiminen vaatii paljon, mutta huolellisen haastattelun ja terveystarkastuksen pohjalta asiaa osataan yleensä epäillä. Tarkimmat unitutkimukset tehdään unilaboratoriossa, jossa koulutettu tutkija valvoo koko yön potilaan vieressä ja potilaasta mitataan samanaikaisesti mm. veren happipitoisuutta, hengitystä monin eri anturein, aivosähkö- ja sydänkäyrää jne. Lisäksi, jos aihetta, niin potilaan tutkii korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, keuhkolääkäri, kardiologi tai neurologi. Tämänkaltaista tutkimusta ei kustannusten ja resurssejen takia nykyisin tehdä kovinkaan usein, vaan yleisimmin uniapnea diagnosoidaan ns. yöpolygrafialla, jossa mitataan kotioloissa hengitystä nenän paineanturin, rinta- ja vatsavyön, asentoanturin sekä pulssioksimetrin avulla.
Mikäli uniapnea todetaan yöpolygrafiassa, tehdään asiaa koskevia lisätutkimuksia.
Hoitona saattavat olla hengitysteitä avaavat lääkkeet, nenäklipsit, apneakiskot pitämään
alaleukaa oikeassa asennossa tai usein kokeillaan myös suoraan ns. CPAP-hoitoa (continuous positive airway pressure).
Olemme Klinikka 1:llä pyrkineet madaltamaan tutkimuskynnystä monien eri sairauksien osalta. Teemme esimerkiksi kaikissa terveystarkastuksissa ilman lisämaksua tarvittaessa kuulon tai näön tutkimuksen tai mikrospirometrian. Ultraäänitutkimuksia tehdään muun kliinisen tutkimuksen yhteydessä, tai radiologimme huippulaatuisella laitteella edullisesti.
Uniapnean seulontaa varten meillä on laite, josta saadaan nenäanturin ilmavirtauskäyrä, happisaturaatio, pulssi ja pulssikäyrä. Laitteessa ei ole rinta- tai vatsavyötä, eikä se siten erottele kunnolla sentraalista ja obstruktiivista uniapneaa. Laitteen avulla olemme jo usean vuoden ajan tutkineet uniapneapotilaita. Keskimäärin noin 20 %:lle olemme suositelleet CPAP hoitoa mutta 80 % osalta muita hoitomuotoja. Nimenomaan matalan kynnyksen tutkimuksena se on mielestämme edelleen hyvä tutkimus.
Jos löydämme seulonnassa viitteet sellaisesta uniapneasta, mikä vaatii CPAP hoitoa, täytyy tehdä vielä jatkotutkimuksia, mukaan lukien uusi tutkimus paremmalla yöpolygrafia-laitteella, jossa on ainakin yksi hengitysliikettä mittaava lisäanturi ja asentoanturi.
Jos epäily uniapneasta on vahva, suosittelemme suoraan tarkempaa tutkimusta jollain yhteistyökumppanillamme tai pyytämään tutkimusta terveysaseman kautta.
HUS ilmoitti asiaa koskien 4/2024 :
-Nykyisin potilaat eivät pääsääntöisesti tapaa enää uniapneapoliklinikalla lääkäriä lainkaan vaan saa tietoja digihoitopolulta ja hoitaja vetää etänä teams-ryhmäaloituksen
-Potilaan pitää itse tietää mikä on CPAP-laite ja mitä apua toivoo
-Mikä on ajokorttiluokka ja aiheuttaako uniapnea vaaraa liikenteessä
-Lähetteeseen potilaan sähköpostiosoite ja onko mahdollisuus osallistua teams-koulutukseen
-Käyttämämme laite ei riitä CPAP hoidon aloitukseen.
Tarkemmin aiheesta:
Uniapnea
(obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavilla internetissä: