KORONAVIRUKSESTA

Esa Tahvanainen, viimeinen päivitys 16.8.

Tilanne rauhoittui Suomessa kesän ajaksi mutta toinen aalto pyrkii päällemme. Toinen aalto on tullut, kuten ensimmäinenkin, ulkomaan matkustajien tuliaisena. Tähän on nyt havahduttu viranomaisten taholta. Toinen minusta tärkeä asia on riittävä testaaminen. Siihenkin on havahduttu. Eri tyyppisiä testejä ja mahdollisuuksia olisi käytettävissä, ja toivon mukaan asia huomioitaisiin myös lainsäädännössä ja suosituksissa. Ohjeenani on että noudatetaan viranomaisohjeistusta ja tervettä järkeä niin selviämme parhaiten tästä hankalasta taudista.

Yleistä viruksesta

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi tunnistettiin pian uusi koronavirus (2019-nCoV). Muitakin koronaviruksia on. Pari lieviä oireita aiheuttavaa kantaa on kiertänyt vaikka kuinka pitkään aiheuttaen muutaman prosentin ns. tavallisista flunssista. Sitten on MERS ja SARS. Mers koronaviruksen kantajina toimivat kamelit ja dromedaarit, eikä se helposti tartu ihmisten välillä, tautia esiintyy lähi-idässä. Sars aiheutti vakavan epidemian ja kuten Mers aiheutti selvästi nykyistä virusta vakavamman taudin. Näitä kahta tautia vastaan kehiteltiin lääkkeitä ja rokotteita, mutta kun ne saatiin kuriin, mielenkiinto lopahti. Tästä työstä jäi kuitenkin jäljelle osaamista ja mm. rokoteaihioita, joita nyt käytetään hyväksi.

Terveyden-ja hyvinvoinninlaitos seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto
ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. WHO on julistanut taudin pandemiaksi. Alla on linkki THL:n tiedotteeseen:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset...

Virus leviää edelleen nopeasti ympäri maailmaa. Viruksen leviämisestä ja viranomaisten ohjeista saa nyt paljon tietoa kaikista tiedotusvälineistä.

Avohoidossa koronaviruspotilasta hoidetaan käytännössä kuten influenssapotilasta. Lepoa, juotavaa ja särkylääkettä, mieluiten parasetamolia, joka ei sotke veren hyytymisjärjestelmää ja on parempi munuaisille. Kuitenkin lieväoireiset potilaat voivat käyttää muitakin särkylääkkeitä. Mikäli sinulla on vakavia yleisoireita, kuten hengitysvaikeuksia, korkeaa kuumetta tai muita sairauksia, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Koronavirukseen ei vielä ole täsmälääkkeitä tai rokotteita avohoitoon kuin tutkimuskäytössä. Tehohoitopotilaille käytetään jossain tapauksissa kokeellisia lääkkeitä kuten beetainterferonia + Remsedeviä. HUS osallistuu WHO:n kansainvälisiin lääketutkimuksiin erityisesti immuunijärjestelmän muokkaamiseen tarkoitettujen lääkkeiden osalta.

Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut alle 2 % sairastuneista, lievemmin sairastuneiden määrää ei edes tiedetä. Tauti on erityisen vaarallinen iäkkäille ja muille riskiryhmille. Koronaviruksen aiheuttama uhka on merkittävä, koska ihmisillä ei ole virusta kohtaan aiempaa immuniteettia. Virus leviää nyt todella nopeasti ja sairastuttaa suuria määriä ihmisiä samanaikaisesti. Tämä häiritsee parhaillaan koko yhteiskunnan toimintaa. Nyt pyrkimyksenä on hidastaa viruksen leviämistä niin etteivät kaikki sairastuisi siihen samaan aikaan, jotta terveydenhuolto pystyisi auttamaan kaikkia ja ehdittäisiin kehittää rokotteita ja lääkkeitä.

Hoitojen suhteen on toiveikkuutta: rokotteita valmistellaan kiivaasti, apuna on mm. rokoteaihiot, joita aiemmin kehitettiin MERS- ja SARS-viruksia vastaan. Prekliiniset kokeet ovat jo käynnissä joillakin kehitteillä olevilla rokotteilla, ja rokotteita tulee käyttöön todennäköisesti vuonna 2021. Koronavirusta vastaan testataan ja kehitetään myös lääkkeitä. Tällä hetkellä tutkinnassa on noin 150 eri lääkettä. Osa on mainittu tässä:

Hyvä lähde tuoreimpaan tutkimustietoon löytyy USA:n National Institute of Health sivuilta:

Siellä kerrotaan mm. juuri alkaneista kliinisistä lääketutkimuksista remsedevirillä

sekä rokotetutkimuksesta

https://www.nih.gov/news-events/news-releases/nih-...

Turussa suomalainen yritys odottaa lääkeaineelle viranomaishyväksyntää ARDS:n, eli keuhkojen pettämisen hoitoon tehohoitopotilailla. ARDS on yleisin kuolinsyy koronaviruksen ja monen muun keuhkoinfektion yhteydessä. Kyseessä on beetainferferoniin perustuva biologinen lääke, joka vahvistaa keuhkojen soluseinämiä.

Tuore review artikkeli koronaviruksesta ja taudin hoidosta:

Eräs hyvin mielenkiintoinen asia on koronaviruksen ja ACE2-entsyymin yhteys.

Koronavirus menee solun sisään ACE2-entsyymin avulla. Kyseistä entsyymiä esiintyy mm. keuhkoissa, verisuonissa, munuaisissa ja suolistossa. Viruksen piikkimäinen pinta-antigeeni tarttuu entsyymiin ja laukaisee proteolyyttisen reaktion, joka vie viruksen solun sisään.

"Coronavirus gains entry to a cell by utilizing ACE2 and type II transmembrane serine proteases (TMPRSS2).How does it do this? The coronavirus S (spike) protein utilizes ACE2 as a receptor for host cell entry. The major viral coronavirus target cells are type II pneumocytes and enterocytes. The S protein binds the catalytic domain of ACE2 with high affinity. Binding of the coronavirus S protein to ACE2 triggers a conformational change in the S protein of the coronavirus, allowing for proteolytic
digestion by host cell proteases (TMPRSS2) which is a potential target for intervention."
https://www.nature.com/articles/nm1267.epdf?shared... Aiheesta on tulossa tutkimuksia, mutta vielä ei tiedetä vaikuttavatko esimerkiksi nykyiset ACE-estäjät tai AT2-reseptorisalpaajat viruksen lisääntymiseen tai keuhkojen toimintaan taudin aikana, ja mihin suuntaan? Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että ACE-estäjät olisivat hyödyllisiä, mahdollisesti vähentäessään keuhkojen reakointia virukseeen ja suojaamalla verisuonten seinämiä.

Toistaiseksi paras neuvo on jatkaa aiempaa lääkärin määräämää lääkitystä.

Hydroksiklorokiini

Vanha malarialääke klorokiini (ja sen vähemmän toksinen versio hydroksiklorokiini) rauhoittavat myös immunologisia reaktioita ja estävät viruspartilleleiden sisäänottamista soluihin soluviljelmissä.
Kiinalainen asiantuntijaraati suositteli sen käyttöä koronaviruspotilaille. Toisaalta tutkimuksissa
lääkkeen käyttö on yhdistynyt lisääntyneeseen kuoleman riskiin, erityisesti sydämen rytmihäiriöihin.

https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.16...


https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/f...
Suomessa klorokiinia ei saa määrätä lainkaan tutkimusten ulkopuolella koronapotilaille.

Lancetissa julkaistu laaja rekisteritutkimus ei löytänyt hyötyjä vaan pikemminkin haittaa hydroksiklorokiinin käytöstä kun analysoitiin COVID-19 sairaalapotilaiden kuolemanriskiä tai riskiä saada vakavia rytmihäiriöitä. Myöhemmin havaittiin julkaisun aineistossa epäselvyyksiä, mutta lääkettä ei tällä hetkellä suositella käytettävän muuten kuin hyvin toteutetuissa tutkimuksissa. WHO ehti lopettaa oman tutkimuksensa Hydroxiklorokiinin osalta, mutta aloitti ne sitten uudelleen. Tutkimuksiin on aina rakennettu sisäinen turvallisuusanalyysi, joka keskeyttää tutkimuksen jos joku ryhmä pärjää riittävän selvästi muita heikommin. Tästä syystä jo aloitettuja tutkimuksia tulisi yleensä jatkaa. Se mikä allaolevasta tutkimuksesta jäi alkuun vähemmälle huomiolle, oli niiden potilaiden hyvä pärjääminen, jotka käyttivät ACE-estäjä lääkitystä. Tämä on nyt yksi tärkeä tutkimuskohde.


Päivitys 16.8.2020

Arvovaltaisessa Cell lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tavalliset kolesterolilääkkeet,statiinit, olivat suojanneet koronaviruspotilaita ja kuolleisuus niitä käytäneillä oli huomattavasti verrokkeja alhaisempi. Kyseessä oli tilastollinen analyysi, ei kaksoissokkona tehty hoitokokeilu, millä asia voidaan todistaa. Siksi statiinien lisäämistä koronavirusten hoitoon ei voida virallisesti suositella, mutta näillä näkymin ei kannata ainakaan keskeyttää olemasssa olevaa lääkitystä. Statiinien tiedetään entuudestaan suojaavan pieniä verisuonia ja vähentävän niissä tulehdusreaktioita, sen lisäksi että ne alentavat kolesterolipitoisuutta ja tukostaipumusta. Asiasta on käynnistetty useita tutkimuksia, joilla pyritään suoraan osoittamaan sama asia.

Julkaisun mukaan statiinit nostavat myös ACE2 reseptoritasoja, jolloin lisähyötyä ei enää tullut ACE-estäjien tai AT2-reseptorisalpaajien käytöstä. Tutkimisen arvoista on myös viite siitä että statiinit estäsivät koronaviruksen pääsyä soluihin suoraan sitoutumalla koronaviruksen pääasialliseen proteaasiin, jota se siis käyttää hyökkäyksessään soluun.


Viruksen sisäänpääsyyn vaikuttaminen lääkkeillä lienee yksi päätutkimuskohteista hoitoa haettaessa. Siinä voitaisiin käyttää geeniteknologisesti valmistettua liukoista ACE2-entsyymiä, Spike-vasta-aineita tai estää transmembrane protease serine 2 (TMPRSS2) aktiviteettia.

Remsedeviiri ja hydrokortisoni

Suomessa on liitytty mukaan WHO:n tutkimukseen, jossa tutkitaan remsedeviirin ja hydroksikortisonin tehoa tehohoitopotilailla.

Sekä remsedeviirin että kortisonin annosta on ollut apua tehohoidossa oleville potilaille, ja ne kuuluvat jo normaaliin hoitoprotokollaan sairaaloissa.

Tulevaisuus

Haluaisin olla optimisti kaikkien lääkeaineiden ja rokotteiden osalta. Todennäköistä on, että ainakin osa nyt testattavista lääkkeistä auttaa hieman koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa, mutta ilmeisesti tehokkaimmat lääkkeet nimenomaan tätä virusta kohtaan on vielä keksimättä. Toivon, että uudet tutkimukset toisivat asiaan valoa ja saisimme edes jotain käytettäväksi koronaviruspotilaiden hoitoon. Rokotteita on tulossa viimeistään vuoden 2021 aikana.

Toimintaohjeita

Jos epäilet koronavirusta, älä mene ilmoittamatta etukäteen minnekään hoitoon.

https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvel...Olemme nostaneet valmiutta ja varotoimenpiteitä Klinikka1:llä jatkuvasti. Maanantaista 2.3. alkaen siirryimme siihen, että kaikki "flunssiin" liittyvä tehdään etänä puhelimitse. 16.3. alkaen emme ottaneet ketään vastaanotolle, ellei se ollut täysin välttämätöntä. Vähitellen, epidemia tilanteen korjaantuessa, olemme alkaneet ottaa vastaan muita kuin hengitystieoireisia potilaita. Viimeksi mainitut pyritään hoitamaan edelleen etänä. Klinikka 1 on hyvin turvallinen paikka asioida. Katso tarkemmin turvallisuussivumme. Työnantajia suositellaan hyväksymään meiltä etänä annetut sairaslomat. Flunssaa sairastavien kannattaa aina välttää taudin levittämistä. Yskiminen yms. ei ole suositeltavaa muita päin, käytä kertakäyttöisiä nenäliinoja, jotka heitetään heti roskiin. Hengityssuojaimista Potilas voi käyttää sellaista paperista suojainta, joka estää roiskeet. Terveen ihmisen altistumista ei viranomaisohjeistuksen mukaan pysty suojaimilla vähentämään. Oman harkinnan mukaan voi toki käyttää FPP2-FPP3-tason suojainta, jos joutuu tilanteeseen missä altistumista voisi tapahtua. Kaikki normaalit hengityssuojaimet päästävät viruksia läpi, mutta voivat estää pisaroiden lentämisen suoraan hengitysteihin.

Testaus

Tilanne testien osalta on parantunut, kapasiteettia on hyvin saatavissa julkisilla testiasemilla ja kehoitamme käymään nyt siellä testeissä.

Testausta on lisätty kaikissa tilanteissa, joissa on epäily sairastumisesta koronaan tai on syytä epällä tartuntaa
(https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/krista-kiuru-suomi-lisaa-koronavirustestausta-merkittavasti)
(https://thl.fi/fi/-/koronavirustestausta-lisataan-edelleen?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajankohtaista%2Fajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19%2Ftilannekatsaus-koronaviruksesta).

Oirekriteerit 14 vuorokauden sisällä ennen hoitoon hakeutumista:
Akuutti hengitystieinfektio (yksi oire riittää: kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus

haju/makuaistin menetys) tai ripuli/vatsakipu ilman muuta ilmeistä syytä.
(https://www.hus.fi/potilaalle/Sivut/Kuinka-toimia,-kun-ep%C3%A4ilet-koronavirustartuntaa.aspx).


Helsngissä koronapotilaat hoidetaan Laakson ja Malmin terveysasemilla. Soita aina ensin koronavirusneuvontaan tai päivystysapuun. Saat puhelimitse ohjeet, kuinka sinun tulee toimia.

Helsingin koronavirusneuvonta arkisinklo 7-20 puh 09 310 10024, muina aikoina Päivystysapu puh. 116 117.

Koronaviruksen vasta-ainetesti Klinikka1:ltä.

Yhteistyökumppanimme Synlab on tuonut seerumista mitattavan vasta-ainetestin (IgG, KL 6478) valikoimiinsa. Kyseessä on Synlabin toimittama IgG vasta-ainetesti. Se kertoo varsin luotettavasti
onko tutkittu altistunut koronavirukselle tai sairastanut koronavirusinfektion (S-COVID-19). Kaikkein luotettavimmin testi kertoo sen tiedon jos sitä ei ole sairastanut. Testitulos ei anna turvaa sen suhteen, että et tartuta ketään tai että sinulla ei ole riskiä sairastua siihen uudelleen. Testi voidaan ottaa vain potilailta, joiden oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 3 viikkoa ja ovat jo oireettomia. Kolmeviikkoa johtuu siitä, että menee aikaa ennen kuin vasta-aineita
muodostuu, vasta-aineiden kehittyminen on yksilöllistä, ja oireettomuusvaatimus henkilökuntamme ja vastaanottavan laboratorion henkilökunnan ja muiden potilaiden suojelemisesta. Tällä hetkellä
vasta-ainetestejä ei viranomaisohjeen mukaisesti suositella yksittäistenpotilaiden tutkimiseen, koska ne eivät sovellu akuutin taudin diagnostiikkaan ja erityisesti positiiviset tulokset voivat olla vääriä
positiivisia. Valmistajan ilmoittama tarkkuus on >99,6 %. Tarkkuutta ei ole tutkittu tieteellisesti, vaan kyseessä on valmistajan ilmoitus. Mikäli sinulla on koronavirukseen sopivia oireita, hakeudu PCR pohjaiseen testiin koronavirusneuvonnan kautta!

Testaus vaatii Klinikka 1 lääkärin lähetteen, jonka voi saada joko vastaanottokäynnillä tai etävastaanottona. Emme vastuullisina toimijoina ota mitään kokeita ilman omaa arviotamme
kokeiden tarpeellisuudesta ja tuloksista.

Testin hinta on 48,80 euroa, josta saa 5 euroa kelakorvausta.

Tähän tulee lisää vastaanoton tai etävastaanoton hinta ja näytteenottomaksu 13,50 €.

Synlab tekee viranomaisille tartuntatauti-ilmoituksen positiivisista näytteistä.


https://www.synlab.fi/palvelut/koronaviruksen-vast...

_______________________________________________________________________________________________

Ammattilaisia suosittelemme katsomaan WHO:n tekemät kurssit: