KORONAVIRUKSESTA

Esa Tahvanainen, viimeinen päivitys 15.4.

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi tunnistettiin pian uusi koronavirus (2019-nCoV). Muitakin koronaviruksia on. Pari lieviä oireita aiheuttavaa kantaa on kiertänyt vaikka kuinka pitkään aiheuttaen muutaman prosentin ns. tavallisista flunssista. Sitten on MERS ja SARS. Mers koronaviruksen kantajina toimivat kamelit ja dromedaarit, eikä se helposti tartu ihmisten välillä, tautia esiintyy lähi-idässä. Sars aiheutti vakavan epidemian ja kuten Mers aiheutti selvästi nykyistä virusta vakavamman taudin. Näitä kahta tautia vastaan kehiteltiin lääkkeitä ja rokotteita, mutta kun ne saatiin kuriin, mielenkiinto lopahti. Tästä työstä jäi kuitenkin jäljelle osaamista ja mm. rokoteaihioita, joita nyt käytetään hyväksi.

Terveyden-ja hyvinvoinninlaitos seuraa tilannetta Euroopan tautivirasto
ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. WHO on julistanut taudin pandemiaksi. Alla on linkki ajankohtaiseen tiedotteeseen:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset...

Virus leviää nyt todella nopeasti ympäri maailmaa. Viruksen leviämisestä ja viranomaisten ohjeista saa nyt paljon tietoa kaikista tiedotusvälineistä.

Avohoidossa koronaviruspotilasta hoidetaan käytännössä kuten influenssapotilasta. Lepoa, juotavaa ja särkylääkettä, mieluiten parasetamolia, joka ei sotke veren hyytymisjärjestelmää ja on parempi munuaisille. Kuitenkin lieväoireiset potilaat voivat käyttää muitakin särkylääkkeitä. Mikäli sinulla on vakavia yleisoireita, kuten hengitysvaikeuksia, korkeaa kuumetta tai muita sairauksia, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Koronavirukseen ei vielä ole täsmälääkkeitä tai rokotteita avohoitoon kuin tutkimuskäytössä. Tehohoitopotilaille käytetään jossain tapauksissa esimerkiksi alla mainittuja kokeellisia lääkkeitä (beetainterferonia + Remsedeviä + näitä farmakologisesti tehostavaa kolmatta lääkettä). HUS osallistuu WHO:n kansainvälisiin lääketutkimuksiin erityisesti immuunijärjestelmän muokkaamiseen tarkoitettujen lääkkeiden osalta.

Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut alle 2 % sairastuneista, lievemmin sairastuneiden määrää ei edes tiedetä. Tauti on erityisen vaarallinen iäkkäille ja muille riskiryhmille. Koronaviruksen aiheuttama uhka on merkittävä, koska ihmisillä ei ole virusta kohtaan aiempaa immuniteettia. Virus leviää nyt todella nopeasti ja sairastuttaa suuria määriä ihmisiä samanaikaisesti. Tämä häiritsee parhaillaan koko yhteiskunnan toimintaa. Nyt pyrkimyksenä on hidastaa viruksen leviämistä niin etteivät kaikki sairastuisi siihen samaan aikaan, jotta terveydenhuolto pystyisi auttamaan kaikkia ja ehdittäisiin kehittää rokotteita ja lääkkeitä.

Hoitojen suhteen on toiveikkuutta: rokotteita valmistellaan kiivaasti, apuna on mm. rokoteaihiot, joita aiemmin kehitettiin MERS- ja SARS-viruksia vastaan. Prekliiniset kokeet ovat jo käynnissä joillakin kehitteillä olevilla rokotteilla, ja rokotteita tulee käyttöön todennäköisesti vuonna 2021. Koronavirusta vastaan testataan ja kehitetään myös lääkkeitä. Tällä hetkellä tutkinnassa on noin 150 eri lääkettä. Osa on mainittu tässä:

Hyvä lähde tuoreimpaan tutkimustietoon löytyy USA:n National Institute of Health sivuilta:

Siellä kerrotaan mm. juuri alkaneista kliinisistä lääketutkimuksista remsedevirillä

sekä rokotetutkimuksesta

https://www.nih.gov/news-events/news-releases/nih-...

Turussa suomalainen yritys odottaa lääkeaineelle viranomaishyväksyntää ARDS:n, eli keuhkojen pettämisen hoitoon tehohoitopotilailla. ARDS on yleisin kuolinsyy koronaviruksen ja monen muun keuhkoinfektion yhteydessä. Kyseessä on beetainferferoniin perustuva biologinen lääke, joka vahvistaa keuhkojen soluseinämiä.

Tuore review artikkeli koronaviruksesta ja taudin hoidosta:

Eräs hyvin mielenkiintoinen asia on koronaviruksen ja ACE2-entsyymin yhteys.

Koronavirus menee solun sisään ACE2-entsyymin avulla. Kyseistä entsyymiä esiintyy mm. keuhkoissa, verisuonissa, munuaisissa ja suolistossa. Viruksen piikkimäinen pinta-antigeeni tarttuu entsyymiin ja laukaisee proteolyyttisen reaktion, joka vie viruksen solun sisään.

"Coronavirus gains entry to a cell by utilizing ACE2 and type II transmembrane serine proteases (TMPRSS2).How does it do this? The coronavirus S (spike) protein utilizes ACE2 as a receptor for host cell entry. The major viral coronavirus target cells are type II pneumocytes and enterocytes. The S protein binds the catalytic domain of ACE2 with high affinity. Binding of the coronavirus S protein to ACE2 triggers a conformational change in the S protein of the coronavirus, allowing for proteolytic
digestion by host cell proteases (TMPRSS2) which is a potential target for intervention."
https://www.nature.com/articles/nm1267.epdf?shared... Aiheesta on tulossa tutkimuksia, mutta vielä ei tiedetä vaikuttavatko esimerkiksi nykyiset ACE-estäjät tai AT2-reseptorisalpaajat viruksen lisääntymiseen tai keuhkojen toimintaan taudin aikana, ja mihin suuntaan? Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että nämä verenpainelääkkeet olisivat hyödyllisiä vähentäessään keuhkojen reakointia virukseeen.

Toistaiseksi paras neuvo on jatkaa aiempaa lääkärin määräämää lääkitystä.

Aihe on erittäin monimutkainen. Yhtä oleellista kuin viruksen lisääntyminen on potilaiden angiotensiinijärjestelmän toimivuus, jonka tuhoutuminen sairauden yhteydessä johtaa juuri keuhkojen ja ilmeisesti myös muiden elinten vakaviin vaurioihin. ACE molekyylien tuhoutuminen johtaa mm. bradykiniinin lisääntymiseen, mikä pahentaa paikallista reaktiota. Koronaviruksen piikkimäinen pintaproteiini saattaa siis olla yksi monielinvaurion taustavaikuttajista. Toinen keskeinen tekijä ARDS- oireyhtymän kehittymisessä ovat immunologiset reaktiot. Immunologisten reaktioiden muokkaamiseen ja soluseinämien vahvistamiseen on tehohoidossa käytetty mm. beetainterferonia.

Päivitys 26.5.2020

Lancetissa julkaistu laaja rekisteritutkimus ei löytänyt hyötyjä vaan pikemminkin haittaa

hydroksiklorokiinin käytöstä kun analysoitiin COVID-19 sairaalapotilaiden kuolemanriskiä tai riskiä saada vakavia rytmihäiriöitä. Siksi lääkettä ei tällä hetkellä suositella käytettävän muuten kuin hyvin toteutetuissa tutkimuksissa. Lancetissakaan julkaistu aineisto ei anna tieteellistä vastausta lääkkeen todellisesta vaikutuksesta, vaikka antaakin niin vahvan vihjeen että WHO lopetti oman tutkimuksensa Hydroxiklorokiinin osalta. Tutkimuksiin on kuitenkin aina rakennettu sisäinen turvallisuusanalyysi, joka keskeyttää tutkimuksen jos joku ryhmä pärjää riittävän selvästi muita heikommin. Tästä syystä jo aloitettuja tutkimuksia voisi mielestäni jatkaa. Se mikä allaolevasta tutkimuksesta on jäänyt vähemmälle huomiolle, on niiden potilaiden hyvä pärjääminen, jotka käyttivät ACE-estäjä lääkitystä. Asia jäi myös tutkijoilta hyvin vähälle huomiolle. Olisiko se ihmelääke sittenkin aivan silmiemme edessä? Tämä pitäisi nyt tutkia hyvin kiireesti. Yllä siis lisätietoa ACE-estäjistä ja alla hydroxiklorokiinista.

Hydroxychloroquine or chloroquine with or without a macrolide for treatment of COVID-19: a multinational registry analysis

Vanha malarialääke klorokiini (ja sen vähemmän toksinen versio hydroksiklorokiini) rauhoittaa myös immunologisia reaktioita ja estää viruspartilleleiden sisäänottamista soluihin soluviljelmissä. Kiinalainen asiantuntijaraati suosittelee sen käyttöä koronaviruspotilaille. Toisaalta viimeisimmissä tutkimuksissa jossa lääkkeen käyttö yhdistyi lisääntyneeseen kuoleman riskiin ja sydämen rytmihäiriöihin.

Aiheesta on tulossa pian uutta tietoa muiden tutkimusten osalta (ainakin 30 meneillään olevaa tutkimusta) ja näkemys voi muuttua nopeasti. Tällä hetkellä toivotaan, että lääke auttaisi lievempiä tautimuotoja pahenemasta. On myös jo selvä näkemys, että lääkettä ei saisi antaa, jos on riski sydämen rytmihäiriöihin, erityisesti pidentynyt QT-aika tai muita tälle altistavia lääkkeitä. Suomessa klorokiinia ei saa määrätä lainkaan tutkimusten ulkopuolella. Jotkut suomalaiset sairaalat ovat liittyneet WHO:n tutkimukseen, jossa sairaalapotilailla tutkitaan remsedeviirin ja hydroksiklorokiinin tehoa. Tutkimukseen on tavoitteena saada 600 potilasta ja arvioitu tutkimuksen kesto on vuosi.

Kortisonin käytöstä ei ole ollut hyötyä, vaikka influenssan yhteydessä se on toiminut.

Viruksen sisäänpääsyyn vaikuttaminen lääkkeillä lienee yksi päätutkimuskohteista hoitoa haettaessa. Siinä voitaisiin käyttää geeniteknologisesti valmistettua liukoista ACE2-entsyymiä, Spike-vasta-aineita tai estää transmembrane protease serine 2 (TMPRSS2) aktiviteettia.

Haluaisin olla optimisti kaikkien lääkeaineiden osalta. Todennäköistä on, että ainakin osa nyt testattavista lääkkeistä auttaa hieman koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidossa, mutta ilmeisesti tehokkaimmat lääkkeet nimenomaan tätä virusta kohtaan on vielä keksimättä. Toivon, että uudet tutkimukset toisivat asiaan valoa ja saisimme edes jotain käytettäväksi koronaviruspotilaiden hoitoon.

Toimintaohjeita

Älä mene ilmoittamatta etukäteen minnekään hoitoon.

https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvel...Olemme nostaneet valmiutta ja varotoimenpiteitä Klinikka1:llä jatkuvasti. Maanantaista 2.3. alkaen siirryimme siihen, että kaikki "flunssiin" liittyvä tehdään etänä puhelimitse. 16.3. alkaen emme ole enää ottaneet ketään vastaanotolle, ellei se ole ihan välttämätöntä. Katso tarkemmin turvallisuussivumme. Työnantajia suositellaan hyväksymään meiltä etänä annetut sairaslomat siinä tilanteessa. Flunssaa sairastavien kannattaa aina välttää taudin levittämistä. Yskiminen yms. ei ole suositeltavaa muita päin, käytä kertakäyttöisiä nenäliinoja, jotka heitetään heti roskiin. Hengityssuojaimista Potilas voi käyttää sellaista paperista suojainta, joka estää roiskeet. Terveen ihmisen altistumista ei viranomaisohjeistuksen mukaan pysty suojaimilla vähentämään. Oman harkinnan mukaan voi toki käyttää FPP2-FPP3-tason suojainta, jos joutuu tilanteeseen missä altistumista voisi tapahtua. Kaikki normaalit hengityssuojaimet päästävät viruksia läpi, mutta voivat estää pisaroiden lentämisen suoraan hengitysteihin.

Testaus

Tilanne testien osalta on parantunut, kapasiteettia on hyvin saatavissa julkisilla testiasemilla ja kehoitamme käymään nyt siellä testeissä.

Testausta on lisätty kaikissa tilanteissa, joissa on epäily sairastumisesta koronaan tai on syytä epällä tartuntaa
(https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/krista-kiuru-suomi-lisaa-koronavirustestausta-merkittavasti)
(https://thl.fi/fi/-/koronavirustestausta-lisataan-edelleen?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Finfektiotaudit-ja-rokotukset%2Fajankohtaista%2Fajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19%2Ftilannekatsaus-koronaviruksesta).

Oirekriteerit 14 vuorokauden sisällä ennen hoitoon hakeutumista:
Akuutti hengitystieinfektio (yksi oire riittää: kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus

haju/makuaistin menetys) tai ripuli/vatsakipu ilman muuta ilmeistä syytä.
(https://www.hus.fi/potilaalle/Sivut/Kuinka-toimia,-kun-ep%C3%A4ilet-koronavirustartuntaa.aspx).


Helsngissä koronapotilaat hoidetaan Laakson ja Malmin terveysasemilla. Soita aina ensin koronavirusneuvontaan tai päivystysapuun. Saat puhelimitse ohjeet, kuinka sinun tulee toimia.

Helsingin koronavirusneuvonta arkisinklo 7-20 puh 09 310 10024, muina aikoina Päivystysapu puh. 116 117.


Ammattilaisille suosittelemme katsomaan WHO:n tekemät kurssit: